 |
| Livstycke oli 1700-luvulla asiakirjoissa käytetty ruotsinkielinen nimitys naisten liiville. Livstycke is the swedish word used for a kind of vest-bodice used by women in the 18th century. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi |
Viime talvena tein ihan harjoitusmielessä useampia pieniä 1700-luvun ompeluprojekteja. En kuitenkaan koskaan ottanut niistä kuvia ehkäpä siksi etten ollut kovin tyytyväinen niistä yhteenkään. Toiseksi, kuvauskokonaisuudesta tuntui puuttuvan aina jokin asuste, kuten oikeanlaiset sukat ja sukkanauhat tai päähine - ja ennen kaikkea sopivat kengät. Sopivat kengät tuli sittemmin tilattua American Duchessilta ja muutama tyydyttävä sukkapari löytyi ihan kaupasta.
During last winter I did some smaller 18th century pieces to practice the patterning and sewing techniques of the period. I never got around to posting any pictures of these projects mainly because I was not too pleased with the results. Secondly, I felt that I was always missing some crucial detail, like an appropriate cap, stockings, garter - and mainly: shoes. Later on I did order a pair of late 18th century buckle shoes from American Duchess and found a few pairs of plausible 18th century-ish stockings at a local store.
Livstycke eli liivi
Livstycke a.k.a the vest-like bodice
Ruotsinvallan
ajan perukirjoissa naisen liiviä kutsuttiin ruotsinkielisellä nimellä
"livstycke". Englannissa ja Yhdysvalloissa samantyyppisiä luuttomia tai
vain kevyesti luilla tuettuja liivejä kutsuttiin nimellä "jumps".
1700-luvulta ja 1800-luvun alusta periytyviä liivimalleja käytetään
edelleen monien ruotsalaisten ja suomalaisten naisten kansallispukujen
esikuvina. Myös porvaris- ja säätyläisnaiset saatoivat omistaa liivejä
ja käyttää niitä kotioloissa. Oma versioni sopisi materiaalinsa puolesta
ehkäpä parhaiten piikatytön tai pienporvarisnaisen kesäasuksi.
During
the Swedish rule the term for a lady's vest-like garment (or jumps as
the lightly boned or bone-less garments are known in England and the
US) in wills was "livstycke", and the extant pieces from the 18th and
early 19th century are still used as models for several folk costumes in
Sweden and Finland. Middle- and upper class women could also use these vest-bodices
as a part of their more informal attire at home. My version would
perhaps be best suited as summer wear for a maid-servant or a lower
middle class woman.
 |
| Henrietta Elisabet Cederström (1771 - 1854). Jonas Forslund. Wikimedia Commons |
 |
| Kaksi liiveihin pukeutunutta piikaa. Pehr Hilleström, 1700-luku. Two maid-servants dressed in vest-like bodices. Pehr Hilleström, 18th century. Wikimedia Commons |
 |
| Raidallisen liiviin pukeutunut piika. Pehr Hilleström, 1700-luvun loppu. A maid-servant wearing a striped vest. Pehr Hilleström, late 18th century. Wikimedia Commons |
Kangas
The Fabric
Kankaaksi
valitsin raidallisen pellava-puuvilla sekoitteen, jossa on
luonnonvalkea loimi ja värillinen kude. Kagas näyttää vaaleanpunaiselta,
mutta todellisuudessa kude on kirkkaanpunainen. En onnistunut löytämään
raidan mallille 1700-lukuista vastinetta, mutta tässä tapauksessa
kankaan edullisuus ja kokeilunhalu ajoivat historiallisten esikuvien
edelle. Vuorikangas on valkaisematonta pellavapalttinaa.
Säätyläisnaisten
perukirjoissa mainitut liivit olivat usein silkkiä ja joskus villaa.
Oululaisten piikojen perukirjoista löytyy yllättäen vain harvoja
mainintoja liiveistä, eikä niiden materiaalia ole aina kirjattu. Rahvaan
naisten arvokkaimmat liivit oli usein valmistettu kalminkista
(villakangas), mutta mainintoja puolivillaisita liiveistä löytyy myös. 1700-luvun Oululaisten piikojen pukeutumista käsittelevää gradu antaa myös kuvan villasta naisten liivin pääasiallisena materiaalina.
Tutkimuskirjallisuus ei siis tunnu tukevan ajatusta kansannaisten käyttämistä kasvikuituisista liiveistä. Onko siis lainkaan järkevää tehdä asua tällaisesta kankaasta? Säätyläisnaisten perukirjoista löytyy ainakin runsaasti mainintoja palttinasta ja karttuunista valmistetuista nuttupuvuista, joten tämän tyyppisiä kankaita kuitenkin käytettiin toisenkinlaisissa arkipuvuissa. Yksi selitys saatta olla, että pellavasta, puuvillasta ja näiden sekoitteesta valmistetut liivit olivat niin arkisia ja loppuun kulutettuja, ettei niistä kirjattu ylös laisinkaan.
Tutkimuskirjallisuus ei siis tunnu tukevan ajatusta kansannaisten käyttämistä kasvikuituisista liiveistä. Onko siis lainkaan järkevää tehdä asua tällaisesta kankaasta? Säätyläisnaisten perukirjoista löytyy ainakin runsaasti mainintoja palttinasta ja karttuunista valmistetuista nuttupuvuista, joten tämän tyyppisiä kankaita kuitenkin käytettiin toisenkinlaisissa arkipuvuissa. Yksi selitys saatta olla, että pellavasta, puuvillasta ja näiden sekoitteesta valmistetut liivit olivat niin arkisia ja loppuun kulutettuja, ettei niistä kirjattu ylös laisinkaan.
 |
| Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi |
The
fabric I chose is a linen-cotton blend with a natural white linen loom
and colourful weft. The appearance of the fabric is pink, but in reality
the weft is bright red. I could not find a sufficient extant example
for the fabric from any museum collections or literature, but as this
was a practice piece I was itching to try the pattern out anyway, and so the urge
to experiment won in in the end. The
lining is plain-woven unbleached linen.
The
bodice-vests mentioned in gentlewomens wills were usually made of silk
fabrics and at times of worsted wool. The most valued vest-bodices common women had were usually made of worsted wool. To my dissapointment I struggled to find any mention of cotton or linen livstyckes in literature. For example, there are very few mentions of these vests in the wills of the women
who worked as maids in Oulu according to a very interesting masters thesis form 2014 (it's in Finnish). In many cases, the material of the vest-bodice is
not mentioned at all, but when it is, it's usually worsted wool or
half-wool (probably linen loom and wool weft).
So is it a bad idea to use cotton and linen fabrics for vest-bodices? I think it is plausible that these fabrics were used for summer clothing, as there are several mentions of different types of jackets and matching petticoats made out of cotton or linen fabrics in Finnish gentlewomens wills. Perhaps some of these gaments were intended for everyday use and were so worn out that they were not deemed important enough to mention in wills.
So is it a bad idea to use cotton and linen fabrics for vest-bodices? I think it is plausible that these fabrics were used for summer clothing, as there are several mentions of different types of jackets and matching petticoats made out of cotton or linen fabrics in Finnish gentlewomens wills. Perhaps some of these gaments were intended for everyday use and were so worn out that they were not deemed important enough to mention in wills.
Kaava
The Pattern
Halusin kokeilla 1760-luvun lopun ranskalaisesta kaavakirjasta löytyvän "luuttoman kureliivin/korsetin" kaavoitusta. Malli muistuttaa paljon esimerkiksi ruotsalaisista muoseoista löytyviä liivejä, mutta erojakin on: monissa pohjoismaisissa liiveissä takaosaan on leikattu lomittain laskostuvat helmakörtit. Ranskalaisessa kaavassa niitä ei ole, vaan selkäkappaleen linja on vartalonmyötäisempi.
Liivi koostuu kahdesta etusivu- ja kahdesta takakappaleesta. Etu- ja takakappaleiden saumat asettuvat selkäpuolelle. Liivi on ommeltu aikalaistekniikoin pellavalangalla. Hame on samasta kankaasta ja leikattu samaan tapaan kuin aiemmin esitellyt alushameet.
I wanted to experiment with a late 1760's pattern for boneless stays/jumps as it resembles the vest-bodices used in Nordic countries at the time. Although the model is similar, there are differences too: in many Nordic examples the back of the vest is cut with folding skirts or as rounded tabs. However, the french pattern is more form-fitting.
My vest-bodice consists of two front pieces and two back pieces. The seams of the
front and back pieces run diagonally on the back side. The vest is sewn
with period stitches in linen thread. The matcing petticoat is made in a
similar ways as my other petticoats.
Liivi koostuu kahdesta etusivu- ja kahdesta takakappaleesta. Etu- ja takakappaleiden saumat asettuvat selkäpuolelle. Liivi on ommeltu aikalaistekniikoin pellavalangalla. Hame on samasta kankaasta ja leikattu samaan tapaan kuin aiemmin esitellyt alushameet.
 |
| Luuttoman liivin kaavakuvat löytyvät numeroiden 4 ja 5 alta. The patterns for the unboned bodice are found under figure 4 and 5. Photo: http://artflx.uchicago.edu/images/encyclopedie/V26/plate_26_9_24.jpeg |
I wanted to experiment with a late 1760's pattern for boneless stays/jumps as it resembles the vest-bodices used in Nordic countries at the time. Although the model is similar, there are differences too: in many Nordic examples the back of the vest is cut with folding skirts or as rounded tabs. However, the french pattern is more form-fitting.
 |
| Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi |
 |
| Livstycke. Raidallisissa 1700-liiveissä takaosan kankaan kuviot muodostivat tyypillisesti v-kuvion selkäpuolelle. The striped womens vest were usually cut to form a v-shaped symmetrical pattern at the center back. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi |
 |
| Ruotsalaisen liivin pyöristetyt helmakörtit vuoripuolelta kuvattuna. 1770 - 1799. Nordiska Museet. A detail of the lining side shows the rounded hem of this swedish vest. 1770 - 1799. Nordiska Muset. |
Päädyin
lopulta lisäämään etukappaleiden reunoihin luukujan pitääkseni
etullinjan suorana. Luumateriaalina toimi muovinen nippuside.
Todellisuudessa rottinki olisi ollut historiallisesti korrektimpi
vaihtoehto. Ruotsissa ja Norjassa on säilynyt osin rottingilla
luitettuja liivejä, mutta Suomessa ei vastaavia ilmeisesti ole säilynyt.
Pehmeissä liiveissä etukappale on kuitenkin harvoin leikattu
yhtäjaksoisesti suoraan, kuten ranskalaisessa kaavassa. Sen sijaan,
vyötärölinjan alle jäävä helma on leikattu viistoon, joka parantaa
vaatteen istuvuutta. (Ks. alla oleva kuva)
Because of some fitting issues I decided to add some boning to the center front. I used cable ties, but cane or reed would have been more period appropriate. As far as I know there are no surviving examples of boned vest in here in Finland, but those can be found in Sweden and Norway. Those vests that have no boning seem to have been cut in an angled way as shown in the picture below.
Because of some fitting issues I decided to add some boning to the center front. I used cable ties, but cane or reed would have been more period appropriate. As far as I know there are no surviving examples of boned vest in here in Finland, but those can be found in Sweden and Norway. Those vests that have no boning seem to have been cut in an angled way as shown in the picture below.
| Suomalainen kamlottiliivi (1700 - 1799) Turun museokeskuksen kokoelmista. A finnish vest made of worsted wool (dated 1700 - 1799). Turku Museum Centre. |
 |
| Nyörinreiät on ommeltu napinläpipellavalla. The lacing holes are sewn with with a cotton thread. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi |
 |
| Nyöritys ei mennyt ihan putkeen... The lacing is not quite right... Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi |
 |
| Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi |
Tiina Kuokkanen, 2014. Vaatetus identiteetin ilmentäjänä - Piikojen pukeutuminen 1700-luvun Oulussa. (Clothing as a manifestation of identity - The dress of maids in 18th century Oulu.*). Pro Gradu -tutkielma. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201410161941 (1.1.2018)
Ildikó Lehtinen ja Pirkko Sihvo, 2005. Rahwaan puku. Näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin. (Folk Costume. An Overview of the Folk Costume Collection of the National Museum of Finland.) Museovirasto. Vammala.
Riitta Pylkkänen, 1982. Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Dress of Gentlewomen in Finland in the 18th Century) Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja, 84. Vammala.
*My translation
