Monday 1 January 2018

1700-luku: Raidallinen livstycke ja puolihame -- 18th century: A striped livstycke and a matching petticoat




Livstycke oli 1700-luvulla asiakirjoissa käytetty ruotsinkielinen nimitys naisten liiville. Livstycke is the swedish word used for a kind of vest-bodice used by women in the 18th century. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


Viime talvena tein ihan harjoitusmielessä useampia pieniä 1700-luvun ompeluprojekteja. En kuitenkaan koskaan ottanut niistä kuvia ehkäpä siksi etten ollut kovin tyytyväinen niistä yhteenkään. Toiseksi, kuvauskokonaisuudesta tuntui puuttuvan aina jokin asuste, kuten oikeanlaiset sukat ja sukkanauhat tai päähine - ja ennen kaikkea sopivat kengät. Sopivat kengät tuli sittemmin tilattua American Duchessilta ja muutama tyydyttävä sukkapari löytyi ihan kaupasta.

During last winter I did some smaller 18th century pieces to practice the patterning and sewing techniques of the period. I never got around to posting any pictures of these projects mainly because I was not too pleased with the results. Secondly, I felt that I was always missing some crucial detail, like an appropriate cap, stockings, garter - and mainly: shoes. Later on I did order a pair of late 18th century buckle shoes from American Duchess and found a few pairs of plausible 18th century-ish stockings at a local store.

 

Livstycke eli liivi 

Livstycke a.k.a the vest-like bodice

Ruotsinvallan ajan perukirjoissa naisen liiviä kutsuttiin ruotsinkielisellä nimellä "livstycke". Englannissa ja Yhdysvalloissa samantyyppisiä luuttomia tai vain kevyesti luilla tuettuja liivejä kutsuttiin nimellä "jumps". 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta periytyviä liivimalleja käytetään edelleen monien ruotsalaisten ja suomalaisten naisten kansallispukujen esikuvina. Myös porvaris- ja säätyläisnaiset saatoivat omistaa liivejä ja käyttää niitä kotioloissa. Oma versioni sopisi materiaalinsa puolesta ehkäpä parhaiten piikatytön tai pienporvarisnaisen kesäasuksi.

During the Swedish rule the term for a lady's vest-like garment  (or jumps as the lightly boned or bone-less garments are known in England and the US)  in wills was "livstycke", and the extant pieces from the 18th and early 19th century are still used as models for several folk costumes in Sweden and Finland. Middle- and upper class women could also use these vest-bodices as a part of their more informal attire at home. My version would perhaps be best suited as summer wear for a maid-servant or a lower middle class woman.
Henrietta Elisabeth Cederström.jpg
Henrietta Elisabet Cederström (1771 - 1854). Jonas Forslund. Wikimedia Commons


Pehr Hilleström-Två tjänsteflickor vid en bäck.jpg
Kaksi liiveihin pukeutunutta piikaa. Pehr Hilleström, 1700-luku. Two maid-servants dressed in vest-like bodices. Pehr Hilleström, 18th century. Wikimedia Commons


Pehr Hilleström-Tvänne Qvinnor, den ena skär skinka, den andra stöter peppar.jpg
Raidallisen liiviin pukeutunut piika. Pehr Hilleström, 1700-luvun loppu. A maid-servant wearing a striped vest. Pehr Hilleström, late 18th century. Wikimedia Commons
 

Kangas

The Fabric

Kankaaksi valitsin raidallisen pellava-puuvilla sekoitteen, jossa on luonnonvalkea loimi ja värillinen kude. Kagas näyttää vaaleanpunaiselta, mutta todellisuudessa kude on kirkkaanpunainen. En onnistunut löytämään raidan mallille 1700-lukuista vastinetta, mutta tässä tapauksessa kankaan edullisuus ja kokeilunhalu ajoivat historiallisten esikuvien edelle. Vuorikangas on valkaisematonta pellavapalttinaa.

Säätyläisnaisten perukirjoissa mainitut liivit olivat usein silkkiä ja joskus villaa. Oululaisten piikojen perukirjoista löytyy yllättäen vain harvoja mainintoja liiveistä, eikä niiden materiaalia ole aina kirjattu. Rahvaan naisten arvokkaimmat liivit oli usein valmistettu kalminkista (villakangas), mutta mainintoja puolivillaisita liiveistä löytyy myös.  1700-luvun Oululaisten piikojen pukeutumista käsittelevää gradu antaa myös kuvan villasta naisten liivin pääasiallisena materiaalina. 

Tutkimuskirjallisuus ei siis tunnu tukevan ajatusta kansannaisten käyttämistä kasvikuituisista liiveistä. Onko siis lainkaan järkevää tehdä asua tällaisesta kankaasta? Säätyläisnaisten perukirjoista löytyy ainakin runsaasti mainintoja palttinasta ja karttuunista valmistetuista nuttupuvuista, joten tämän tyyppisiä kankaita kuitenkin käytettiin toisenkinlaisissa arkipuvuissa. Yksi selitys saatta olla, että pellavasta, puuvillasta ja näiden sekoitteesta valmistetut liivit olivat niin arkisia ja loppuun kulutettuja, ettei niistä kirjattu ylös laisinkaan.


Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


The fabric I chose is a linen-cotton blend with a natural white linen loom and colourful weft. The appearance of the fabric is pink, but in reality the weft is bright red. I could not find a sufficient extant example for the fabric from any museum collections or literature, but as this was a practice piece I was itching to try the pattern out anyway, and so the urge to experiment won in in the end. The lining is plain-woven unbleached linen.

The bodice-vests mentioned in gentlewomens wills were usually made of silk fabrics and at times of worsted wool. The most valued vest-bodices common women had were usually made of worsted wool. To my dissapointment I struggled to find any mention of cotton or linen livstyckes in literature. For example, there are very few mentions of these vests in the wills of the women who worked as maids in Oulu according to a very interesting masters thesis form 2014 (it's in Finnish). In many cases, the material of the vest-bodice is not mentioned at all, but when it is, it's usually worsted wool or half-wool (probably linen loom and wool weft). 

So is it a bad idea to use cotton and linen fabrics for vest-bodices? I think it is plausible that these fabrics were used for summer clothing, as there are several mentions of different types of jackets and matching petticoats made out of cotton or linen fabrics in Finnish gentlewomens wills. Perhaps some of these gaments were intended for everyday use and were so worn out that they were not deemed important enough to mention in wills.


Kaava

The Pattern

Halusin kokeilla 1760-luvun lopun ranskalaisesta kaavakirjasta löytyvän "luuttoman kureliivin/korsetin" kaavoitusta. Malli muistuttaa paljon esimerkiksi ruotsalaisista muoseoista löytyviä liivejä, mutta erojakin on: monissa pohjoismaisissa liiveissä takaosaan on leikattu lomittain laskostuvat helmakörtit. Ranskalaisessa kaavassa niitä ei ole, vaan selkäkappaleen linja on vartalonmyötäisempi.

Liivi koostuu kahdesta etusivu- ja kahdesta takakappaleesta. Etu- ja takakappaleiden saumat asettuvat selkäpuolelle. Liivi on ommeltu aikalaistekniikoin pellavalangalla. Hame on samasta kankaasta ja leikattu samaan tapaan kuin aiemmin esitellyt alushameet.


Luuttoman liivin kaavakuvat löytyvät numeroiden 4 ja 5 alta. The patterns for the unboned bodice are found under figure 4 and 5. Photo: http://artflx.uchicago.edu/images/encyclopedie/V26/plate_26_9_24.jpeg


I wanted to experiment with a late 1760's pattern for boneless stays/jumps as it resembles the vest-bodices used in Nordic countries at the time. Although the model is similar, there are differences too: in many Nordic examples the back of the vest is cut with folding skirts or as rounded tabs. However, the french pattern is more form-fitting.

My vest-bodice consists of two front pieces and two back pieces. The seams of the front and back pieces run diagonally on the back side. The vest is sewn with period stitches in linen thread. The matcing petticoat is made in a similar ways as my other petticoats.



Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


  

Livstycke. Raidallisissa 1700-liiveissä takaosan kankaan kuviot muodostivat tyypillisesti v-kuvion selkäpuolelle. The striped womens vest were usually cut to form a v-shaped symmetrical pattern at the center back. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi



Livstycke med skört och snörning. Halvylle, varp av vitt lingarn, inslag av tunt ullgarn. Tyget randigt med botten i tuskaft med vitt ullgarn, parvisa ränder i kypert med rött ullgarn I de vita partierna broderat stiliserade blommor och blad i schattérsöm i rött och orange ullgarn med mörkt gröna stjälkar och svarta konturer i stjälksöm samt även små rutiga romber i rött. Broderiet sytt genom både yttertyg och foder. Livstycket skuret i 2 framstycken/sidstycken och 2 ryggstycken, runt nederkanten njurformade skörtflikar som överlappar varandra. Snörning med 7 par tränsade snörhål. Foder av grov oblekt linnelärft.
Anm. Mycket trasigt. Ena axelbandet uppsprättat och styvt av svart ämne. Även en stor mörk fläck i ryggen som gjort tyget stelt.
 Sannolikt ett försök att efterlikna ett brokadtyg.
/Berit Eldvik 2008-01-22
Ruotsalaisen liivin pyöristetyt helmakörtit vuoripuolelta kuvattuna. 1770 - 1799. Nordiska Museet. A detail of the lining side shows the rounded hem of this swedish vest. 1770 - 1799. Nordiska Muset.



Päädyin lopulta lisäämään etukappaleiden reunoihin luukujan pitääkseni etullinjan suorana. Luumateriaalina toimi muovinen nippuside. Todellisuudessa rottinki olisi ollut historiallisesti korrektimpi vaihtoehto. Ruotsissa ja Norjassa on säilynyt osin rottingilla luitettuja liivejä, mutta Suomessa ei vastaavia ilmeisesti ole säilynyt. Pehmeissä liiveissä etukappale on kuitenkin harvoin leikattu yhtäjaksoisesti suoraan, kuten ranskalaisessa kaavassa. Sen sijaan, vyötärölinjan alle jäävä helma on leikattu viistoon, joka parantaa vaatteen istuvuutta. (Ks. alla oleva kuva)

Because of some fitting issues I decided to add some boning to the center front. I used cable ties, but cane or reed would have been more period appropriate. As far as I know there are no surviving examples of boned vest in here in Finland, but those can be found in Sweden and Norway. Those vests that have no boning seem to have been cut in an angled way as shown in the picture below.



Suomalainen kamlottiliivi (1700 - 1799) Turun museokeskuksen kokoelmista. A finnish vest made of worsted wool (dated 1700 - 1799). Turku Museum Centre.



Nyörinreiät on ommeltu napinläpipellavalla. The lacing holes are sewn with with a cotton thread. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi



Nyöritys ei mennyt ihan putkeen... The lacing is not quite right... Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi



Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


Tiina Kuokkanen, 2014. Vaatetus identiteetin ilmentäjänä - Piikojen pukeutuminen 1700-luvun Oulussa. (Clothing as a manifestation of identity - The dress of maids in 18th century Oulu.*). Pro Gradu -tutkielma. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201410161941 (1.1.2018)

Ildikó Lehtinen ja Pirkko Sihvo, 2005. Rahwaan puku. Näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin. (Folk Costume. An Overview of the Folk Costume Collection of the National Museum of Finland.) Museovirasto. Vammala.

Riitta Pylkkänen, 1982. Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Dress of Gentlewomen in Finland in the 18th Century) Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja, 84. Vammala.


*My translation