1700-luvun lopun punainen kaapu -- A red late 18th century cloak

 

Onko tässä Punahilkka vai onko kyseessä sittenkin 1700-luvulta säilyneeseen kaapuun perustuva rekonstruktio? Päätä itse.  Is this Red Hiding Hood or is it just a reconstruction of an extant 18th century cloak? You decide. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Käytännöllinen villakaapu 

The practical wool cloak

Sekä naiset että miehet käyttivät 1700-luvulla erilaisia viittoja tai kaapuja ulkopäällysvaatteina. Hienoimmat valmistettiin silkistä ja vuorattiin etenkin talvikäyttöön turkiksilla. Vaatimattomammat ja käytännölliset matka- ja sadekaavut valmistettiin villakankaista ja vuorattiin toisinaan velpillä (kuviokudottu villakangastyyppi) tai karttuunilla (kuviopainettu kangas, todennäköisesti pellavaa tai puolipellavaa). Suomalaisissa säätyläisnaisten perunkirjoissa mainitut villakankaiset kaavut oli usein valmistettu sinisestä, ruskeasta, harmaasta, tummanvihreästä tai punaisesta kamlotista (kampalankavillasta ja joskus villan ja silkin sekoitteesta valmistettu kangas) ja niiden huppu oli vuorattu erivärisellä silkkitaftilla. Verka- tai sarkakankaasta valmistettuja kaapuja ei suomalaisista perukirjoista ilmeisesti löydy, vaikka niiden voisi ajatella sopineen hyvin maamme kylmään ilmastoon. On toki mahdollista, että halvemmista villakangaslaaduista valmistettuja kaapuja pidettiin niin arkisina, ettei niitä merkitty ainakaan säätyläisnaisten perukirjoihin.

Mielenkiinoista on, että pukuhistorioitsija Riitta Pylkkänen arvelee juuri punaisten ja tummanvihreiden kamlottikaapujen olleen näistä arkisista käyttövaatteista arvokkaimpia. Sen sijaan Englannissa punaiset verasta valmistetut villakaavut liitettiin usein maaseudun rahvaaseen.

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Both women and men used different sorts of capes and cloaks as outerwear during the 18th century. The finer cloaks were made of silk and could be lined with fur for winter use. The more modest and practical ones were made of wool and sometimes lined with another sort of woollen fabric or block printed linen or linen blend. The woollen cloaks mentioned in Finnish gentlewomen’s wills were usually made of worsted wool in blue, brown, grey, dark green or red, with silk taffeta lining on the hood. Apparently, there is no evidence of broadcloth or vadmal cloaks in gentlewomen's wills, although these would have been very suitable materials in our cool climate. It’s of course possible, that the cloaks that were made of cheaper cloth were simply left out of gentlewomens wills - if they existed at all.

An interesting detail is that the Finnish costume historian Riitta Pylkkänen thinks that especially the red and green worsted cloaks were the most valuable ones out of these everyday garments among finnish gentlewomen. Instead, in England, the red broadcloth cloaks were regarded as a sign of the wearers ungenteel country origins.

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Esikuvat

Extant examples

Colonial Williamsburgin (Virginia, USA) punainen verkakaapu on yksi tunnetuimmista säilyneistä 1700-luvun loppupuolen naisten kaavuista. Hupullinen viitta eli kaapu on leikattu puoliympyrän muotoon ja sen pituus hartiasta helmaan mitattuna on 108 cm. Kaapu on valmistettu paksuhkosta punaisesta villapalttinasta ja se on ommeltu kaksinkertaisella etupistolla vaalean keltaruskealla silkkilangalla. Hupun ja viitan reunusten alkuperäinen silkkivuoraus ei ole säilynyt.

Colonial Williamsburgin kokoelmiin kuuluva punainen verkaviitta, 1700-luvun loppu. A late 18th century cloak from Colonial Williamsburg.
http://www.history.org/history/clothing/women/images/redcloak.jpg

The red broadcloth cloak from Colonial Williamsburg (Virginia, USA) is probably one of the most well-known of the preserved late 18th century women’s cloaks. The hooded cloak is cut into a semi-circular shape and it measures 108 cm from shoulder to hem. The fabric is rather thick plain woven red wool and the garment is sewn with double running stitches using a light yellow-brown silk thread. The original silk taffeta lining of the hood and facing of the cloaks body does not survive.

1700-luvun lopun viitta Bostonin museon kokoelmista. A late 18th century cloak from Museum of Boston collections.  
http://mfas3.s3.amazonaws.com/objects/SC277487.jpg

Kangas

Fabric

Oma versioni on valmistettu tummanpunaisesta ohuehkosta villasekoitepalttinasta. Kangas ei ole paras vaihtoehto viitalle, mutta tällaiseen harjoitusprojektiin se oli riittävän hyvä - ja edullinen. Hupun vuori ja käänteet ovat mustaa italialaista pukuvillaa, jossa saattaa hyvinkin olla silkkiä mukana. Kaavun etuosa on käännetty samalla kankaalla.

My version is made of a light weight dark red plain-woven wool blend. It's not the best choice for a garment like this, but I deemed it good enough for a practice project like this - and it was cheap too. The hood is lined and faced with plain woven black Italian worsted, that might have some silk in it. The front opening is faced with the same fabric. The cloak is entirely hand sewn with black silk thread. 

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

 

Rakenne

Construction

Käytin kaavun leikkauksessa alkuperäisiä mittoja. Se on leikattu neljästä palasesta: viitassa on kolme palaa ja huppu on leikattu kahdesta palasta. Esikuvan kaavussa huppu oli ommeltu kuudesta kappaleesta. Kaapu on ommeltu käsin takapistolla ja ompeluun on käytetty mustaa silkkilankaa. Saumat on prässätty auki mutta jätetty huolittelematta. Toisin kuin esikuvassa,  tämän viitan helma on varmuuden vuoksi huoliteltu päärmeellä.

 

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

I used the original measurements of the extant cloak. It's cut with five pieces. The body of the cloak comprises of a center piece and two side pieces. The hood is cut in two pieces, with the seam running from the center front to center back. In the original, the hood was pieced with six pieces. The seams are pressed open but left raw.  I decided to hem the edge of the cloak, since the fabric I had was only lightly fulled. In the CW example, the edge of the hem was left raw.

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Le point à rabattre sous la main. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

 
Linda Baumgarten & John Watson with Florine Carr, 1999. Costume Close-Up. Clothing Construction and Pattern, 1750 - 1790. Colonial Williamsburg Foundation.

Riitta Pylkkänen, 1982. Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Dress of Gentlewomen in Finland in the 18th Century) Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja, 84. Vammala.

John Styles, 2007. The Dress of the People. Everyday Fashion in Eighteenth-Century England. Yale University Press. New Haven & London.