Sunday, 31 December 2017

Vuosi 2017 - tuo alusvaatteiden ja blaah-projektien luvattu aikakausi! -- The Year 2017 was a Year of Undies and Blaah-projects!




Ompelu on onnea? Päällä on tietysti muutamassa päivässä hätäpäissä ommeltu hihaton surcote. Ehkäpä se saa hihat ensi vuonna. Sewing equals happiness? I wearing a very quickly made sleeveless surcote. Perhaps I'll add the sleeves next year... Photo: Ari Laakso


Joskus tuntuu siltä ettei saa oikein mitään aikaiseksi. Monet käsitöitä tekevät ihmiset usein valittelevat keskeneräisiä projektejaan - myös minä! Ja niitä kyllä löytyy kaapin pohjalta enemmän kuin tarpeeksi... Vuoden lopussa on kuitenkin mukavampi muistella kaikkea sitä mitä on saanut aikaiseksi vaikkei niihin aina olisi kovinkaan tyytyväinen syystä tai toisesta.  Suurin osa projekteista jäi dokumentoimatta lähinnä sen vuoksi, että aikanaan ne tuntuivat jotenkin tylsiltä, epäonnistuneilta tai muutoin vain epäinspiroivilta. Loppujen lopuksi sillä ei ehkä  ole väliä kuinka hyvin tai huonosti projektit onnistuivat: ne valmistuivat ja jokaisen projektin kohdalla opin taas monia uusia asioita - se jos jokin on merkki hyvin käytetystä ajasta!

At times it feels like you haven't accomplished much. Many people who sew or do other crafts often complain about their unfinnished work - including me! And there are several discarded projects laying in the darkness of my closet... However, at the end of the year it's much nicer to take a more positive stance and really see what you actually have managed to finnish - you might even surprise yourself! Most of the project shown below were not documented for one reason or another. Most often I felt that they were not too succesful or just plain boring and uninspiring. In the end I don't think it matters so much how well or badly they turned out: I finished them and learned many useful things along the way and that's time well spent!

Rautakausi

Iron Age

Pukkisaaren rautakautisen kauppakylän markkinoita varten Mikke sai uuden tunikan. Viikinkiaikainen huppu valmistui markkinoilla puhdetöinä. Itse pukeuduin vanhaan Euran mekkoon, jota tein työnäytöksenä Kuralan Kylämäen ulkoilmamuseon vuosittaisilla muinaistekniikan päivillä muutama vuosi sitten. Hieno esiliina on lainatavaraa. Mikke got a new tunic to wear at the iron age village market in Pukkisaari, Helsinki. The viking age hood was finished at the market. I wore my old Eura dress that I made during the annual ancient techniques days in the open-air museum Kuralan Kylämäki a few years ago. The beautiful apron was a loan. Photo: Johan Blomster

 

 

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

 

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Keskiaika

The Middle Ages


Joululahjaksi Mikke sai 1400-luvun asuun (joo, se on työn alla...) lyhyempihelmaisen aluspaidan... For Christmas Mikke got a new shorter shirt to better fit his 15th c. garb (yeah, I haven't finished it yet..)... Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi



....ja pienemmät braiesit (yllä). Isommat 1300-luvullekin sopivat valmistuivat jo kesällä. ... and a smaller pair of braies (above) The bigger 14th century ones were finished this summer. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi




Tiedätkö sen tunteen, kun olet kahdessa päivässä ommellut uuden 1400-luvun vyötärösaumallisen hätävaramekon ja kaikki ihanat ystävät ovat ympärillä, mutta oman työn tulokset eivät jotenkin innosta... Siksi naama on nurinpäin. Seura oli kuitenkin ensiluokkaista ja kirvoitti lopulta ihan aidonkin hymyn tälle nyrpeälle naamalle <3 You know that feeling when you have sewn a new 15th c. waist seamed kirtle in two days to replace the one that didn't quite work out? Then the big day comes and you have all your lovely friends around you and all you can think about is that the dress is just blaaah... Luckily the company was outstanding and I did manage to smile once or twice <3 Photo: Mira Tammelin http://users.utu.fi/mhtamm/



Oho, näyttääpä oudolta. Oikeasti tämä on ihan nätti livenä... Joo, näitä aluspaitoja tuli tehtyä muutama... Tässä valkaisematon pellavapaita keskiaikaiseen vaatearkkuun.  Honest, it's very pretty and well made in real life... Yep, I did make a few of these this past year... This unbleached one belongs to my medieval wardrobe. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


 1700-luku

18th century


 


 1780-luvun korsetti. Luukujat on ommeltu koneella, loput käsin. Istuvuus ei ole paras mahdollinen, mutta aivan nätti harjoituskappale siitä kuitenkin tuli.

My 1780's stays. The bone channels were machine-sewn, but rest was done by hand. Their fit could be better, but they good enough for my first try.




Sain lopulta myös valmiiksi 1770-luvun Diderot-kureliivin. Tahra on verta. Kureliivien teko on kivuliaista. I managed to finish my 1770's Diderot stays. The stain is blood. Making stays is painful. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


Alusvaatekäyttöön tein kaksi alushametta... I made two underpetticoats... Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


... ja kaksi myssyä. ... and two caps.
Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi




Käsintikattu hameen pöyhennin aka pepputyyni tuli myös tehtyä. I also managed to hand quilt this alternative bum roll. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi



Rokokoolanteet. Kaava Jean Hunnisetin kirjasta Period Costume for Stage and Screen (1991). Rococo his aka pocket hoops. The pattern is from Period Costume for Stage and Screen (1991).
Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


Tämä kansanomainen liivi- ja hameasu sekä puhvihihainen aluspaita kuuluvat myös tämän vuoden satoon. Kangas ei ollut paras mahdollinen, mutta ihan söpö romantisoitu 1700-luvun kansannaisen kesäasu siitä kuitenkin tuli. This folk-like vest (livstycke) and petticoat ensamble and the puff-sleeved shirt were also completed this year. The fabric choice was a bit iffy, but I decided it was good enough for this experimental and somewhat romatisized version of an 18th century common woman's summer outfit. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi









Saturday, 28 October 2017

1700-luvun lopun punainen kaapu -- A red late 18th century cloak




 
Onko tässä Punahilkka vai onko kyseessä sittenkin 1700-luvulta säilyneeseen kaapuun perustuva rekonstruktio? Päätä itse.  Is this Red Hiding Hood or is it just a reconstruction of an extant 18th century cloak? You decide. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Käytännöllinen villakaapu 
The practical wool cloak

Sekä naiset että miehet käyttivät 1700-luvulla erilaisia viittoja tai kaapuja ulkopäällysvaatteina. Hienoimmat valmistettiin silkistä ja vuorattiin etenkin talvikäyttöön turkiksilla. Vaatimattomammat ja käytännölliset matka- ja sadekaavut valmistettiin villakankaista ja vuorattiin toisinaan velpillä (kuviokudottu villakangastyyppi) tai karttuunilla (kuviopainettu kangas, todennäköisesti pellavaa tai puolipellavaa). Suomalaisissa säätyläisnaisten perunkirjoissa mainitut villakankaiset kaavut oli usein valmistettu sinisestä, ruskeasta, harmaasta, tummanvihreästä tai punaisesta kamlotista (kampalankavillasta ja joskus villan ja silkin sekoitteesta valmistettu kangas) ja niiden huppu oli vuorattu erivärisellä silkkitaftilla. Verka- tai sarkakankaasta valmistettuja kaapuja ei suomalaisista perukirjoista ilmeisesti löydy, vaikka niiden voisi ajatella sopineen hyvin maamme kylmään ilmastoon. On toki mahdollista, että halvemmista villakangaslaaduista valmistettuja kaapuja pidettiin niin arkisina, ettei niitä merkitty ainakaan säätyläisnaisten perukirjoihin.

Mielenkiinoista on, että pukuhistorioitsija Riitta Pylkkänen arvelee juuri punaisten ja tummanvihreiden kamlottikaapujen olleen näistä arkisista käyttövaatteista arvokkaimpia. Sen sijaan Englannissa punaiset verasta valmistetut villakaavut liitettiin usein maaseudun rahvaaseen.


Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


Both women and men used different sorts of capes and cloaks as outerwear during the 18th century. The finer cloaks were made of silk and could be lined with fur for winter use. The more modest and practical ones were made of wool and sometimes lined with another sort of woollen fabric or block printed linen or linen blend. The woollen cloaks mentioned in Finnish gentlewomen’s wills were usually made of worsted wool in blue, brown, grey, dark green or red, with silk taffeta lining on the hood. Apparently, there is no evidence of broadcloth or vadmal cloaks in gentlewomen's wills, although these would have been very suitable materials in our cool climate. It’s of course possible, that the cloaks that were made of cheaper cloth were simply left out of gentlewomens wills - if they existed at all.

An interesting detail is that the Finnish costume historian Riitta Pylkkänen thinks that especially the red and green worsted cloaks were the most valuable ones out of these everyday garments among finnish gentlewomen. Instead, in England, the red broadcloth cloaks were regarded as a sign of the wearers ungenteel country origins.


Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


Esikuvat
Extant examples

Colonial Williamsburgin (Virginia, USA) punainen verkakaapu on yksi tunnetuimmista säilyneistä 1700-luvun loppupuolen naisten kaavuista. Hupullinen viitta eli kaapu on leikattu puoliympyrän muotoon ja sen pituus hartiasta helmaan mitattuna on 108 cm. Kaapu on valmistettu paksuhkosta punaisesta villapalttinasta ja se on ommeltu kaksinkertaisella etupistolla vaalean keltaruskealla silkkilangalla. Hupun ja viitan reunusten alkuperäinen silkkivuoraus ei ole säilynyt.


Colonial Williamsburgin kokoelmiin kuuluva punainen verkaviitta, 1700-luvun loppu. A late 18th century cloak from Colonial Williamsburg.
http://www.history.org/history/clothing/women/images/redcloak.jpg


The red broadcloth cloak from Colonial Williamsburg (Virginia, USA) is probably one of the most well-known of the preserved late 18th century women’s cloaks. The hooded cloak is cut into a semi-circular shape and it measures 108 cm from shoulder to hem. The fabric is rather thick plain woven red wool and the garment is sewn with double running stitches using a light yellow-brown silk thread. The original silk taffeta lining of the hood and facing of the cloaks body does not survive.


1700-luvun lopun viitta Bostonin museon kokoelmista. A late 18th century cloak from Museum of Boston collections.  
http://mfas3.s3.amazonaws.com/objects/SC277487.jpg




Kangas
Fabric

Oma versioni on valmistettu tummanpunaisesta ohuehkosta villasekoitepalttinasta. Kangas ei ole paras vaihtoehto viitalle, mutta tällaiseen harjoitusprojektiin se oli riittävän hyvä - ja edullinen. Hupun vuori ja käänteet ovat mustaa italialaista pukuvillaa, jossa saattaa hyvinkin olla silkkiä mukana. Kaavun etuosa on käännetty samalla kankaalla.

My version is made of a light weight dark red plain-woven wool blend. It's not the best choice for a garment like this, but I deemed it good enough for a practice project like this - and it was cheap too. The hood is lined and faced with plain woven black Italian worsted, that might have some silk in it. The front opening is faced with the same fabric. The cloak is entirely hand sewn with black silk thread. 

Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi
 


Rakenne
Construction

Käytin kaavun leikkauksessa alkuperäisiä mittoja. Se on leikattu neljästä palasesta: viitassa on kolme palaa ja huppu on leikattu kahdesta palasta. Esikuvan kaavussa huppu oli ommeltu kuudesta kappaleesta. Kaapu on ommeltu käsin takapistolla ja ompeluun on käytetty mustaa silkkilankaa. Saumat on prässätty auki mutta jätetty huolittelematta. Toisin kuin esikuvassa,  tämän viitan helma on varmuuden vuoksi huoliteltu päärmeellä.
 
Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi



Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi


I used the original measurements of the extant cloak. It's cut with five pieces. The body of the cloak comprises of a center piece and two side pieces. The hood is cut in two pieces, with the seam running from the center front to center back. In the original, the hood was pieced with six pieces. The seams are pressed open but left raw.  I decided to hem the edge of the cloak, since the fabric I had was only lightly fulled. In the CW example, the edge of the hem was left raw.


Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi




Le point à rabattre sous la main. Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi




Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi




Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi






Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi






Photo: neulansilmanlapi.blogspot.fi






 
Linda Baumgarten & John Watson with Florine Carr, 1999. Costume Close-Up. Clothing Construction and Pattern, 1750 - 1790. Colonial Williamsburg Foundation.

Riitta Pylkkänen, 1982. Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Dress of Gentlewomen in Finland in the 18th Century) Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja, 84. Vammala.

John Styles, 2007. The Dress of the People. Everyday Fashion in Eighteenth-Century England. Yale University Press. New Haven & London.