Keskiaikaisen työmiehen mekko

A gown for a medieval working man

 

Hämeen linnalla. At Häme Castle, Finland. © Ari Laakso

Muutama päivä ennen Hämeen keskiaikamarkkinoita sain päähäni tehdä Mikkelle  uuden mekon vuosipäivälahjaksi. Varastossakin oli valmiiksi projektiin sopivaa paksua huovutettua vaalenasinistä villapalttinaa. Koska aktiivista ompeluaikaa oli vain kolme puolikasta päivää, piti mekon olla rakenteellisesti yksinkertainen ja tietysti käytössä mahdollisimman mukava, jotta erilaiset aktiviteetit, kuten jousiammunta ja käsityöt sujuisivat sen kanssa. 

Oman haasteensa toi myös se seikka, että en pääsisi sovittamaan mekkoa, vaan se olisi tehtävä salassa ja sovittamatta. Onneksi olimme kuitenkin tehneet ilmastointiteipistä omatekoiset sovitusnuket, joten mekkoa oli mahdollista sovittaa ainakin nuken päälle...

A few days before the medieval market at Häme Castle I got the idea of making a new gown for Mikke, which would also be a surprise anniversary gift. As it happened, I already had some suitable plain woven and heavily fulled light blue wool in my stash. Because I only had three half-days to sew, I decided that the gown should have a very simple structure and be of course comfortable and practical to use while doing several activities, like archery and diffrent handicrafts. 

Another challenge was the fact that I could not try it on during the process because it was going to be a surprise. Luckily enough, we have made duct-tape dummies of each other, so I could at least try it on for the dummy, if not for the man.... 

Photo: © Ari Laakso

Arkeologiset esikuvat

Archeological examples

Mekon rakenteellinen esikuva löytyi Grönlannin Herjolfsnesin löytöjen Ia -tyypiksi jaotelluista löydöistä. Näihin kuuluvat mm. Museo No. D5674 (Nørlund No. 33), D5677 (Nørlund No. 34), D10578 (Nørlund No. 35) ja D10579 (Nørlund No. 37). Tyypin löytöjä ei valitettavasti ole radiohiiliajoitettu. 

Löytöryhmän vaatekappaleissa on hyvin yksinkertainen leikkaus: etu- ja takakappale muodostuvat suorakaiteista (jotka tosin osassa ovat hieman alaviistoon leveneviä). Sivupaneeleissa tai -kiiloissa on on keskellä suoraa langansuuntaa seuraava rakenteellinen- tai valesauma. Karkeasti ottaen idea on, että sivupaneelien vinoon leikatut reunat kiinnittyvät etu- ja takakappaleen suoraa langansuuntaa seuraavaan reunaan. 

Tämä on tyypillinen, elegantti ja käytännöllinen ratkaisu, jota toistuu kutakuinkin kaikissa Grönlannin mekoissa. Ratkaisu on elegantti, koska sen ansiosta vaatteen helma poimuttuu kauniisti. Käytännöllinen se on siksi, että, se ehkäisee eri langansuuntia kulkevista paloista yhdisteltyä saumaa venymästä epätasaisesti.  Tämän tyypin Ia mekoissa ei kuitenkaan ole kolmionmuotoista etu- ja takakiilaa.

 

Herjolfsnes No. 33, 34. http://www.personal.utulsa.edu/~marc-carlson/cloth/herjol33.html

The starting point for the cut of the gown came from the Greenland's Herjolfsnes finds typed Ia. The category includes the finds with Museum No. D5674 (Nørlund No. 33), D5677 (Nørlund No. 34), D10578 (Nørlund No. 35) and D10579 (Nørlund No. 37). Unfortunately, these garments have not been radiocarbondated. 

The garments in this group have a very simple cut: a rectangular front and back piece. The side panels have a constructive or a false seam in the middle running along the straight of grain. The diagonally cut side panels are attached to the sides of the back and front piece that are cut more or less along the straight of grain.  

This is a typical, elegant and a practical solution, that can be seen more or less in all the finds from the area. It's elegant, because it allows for the fabric to hang in beautiful folds and practical, because it prevents the seams from streching unevenly. Unlike many of the other garments from these finds, this type does not have triangular centre back and front gores.

Herjolfsnes No. 37  http://www.personal.utulsa.edu/~marc-carlson/cloth/herjol37.html

Vaatteen istuvuus perustuu lähinnä olkasaumojen viistoon leikkaukseen ja hihojen istutukseen, sillä se laskeutuu vapaasti rinnan korkeudelta kohti helmaa. Ajan säästämiseksi hyödynsin hihoissa aiemmin tehdyn Grönlannin mekon hihan kaavaa, enkä jakanut niitä kahteen kappaleeseen, kuten löydössä D5674. 

The fit of the garment is mainly concerned with the cut of the shoulder seams and the fitting of the sleeves, since the dress itself flares freely from the chest level to the hem. In order to save precious time and effort I used an old sleeve pattern from an old more fitted Herjolfsnes project, and did not piece them into front and back pieces as is the case with the original D5674. 

Hihan takakiila. Nurja puoli. The positioning of the back gore from the inside.

 

Saumat ja ompeleet

Seams and stitches 

Mekon saumojen ompeluun on käytetty indigolla vaalean siniseksi värjättyä ohutta villalankaa. Kiinnittävät saumat on ommeltu etupistolla, prässätty yhdelle puolelle ja huoliteltu luotospistoilla. Poikkeuksena olkasaumat, jotka on ommeltu takapistolla, prässätty auki ja huoliteltu luotospistoilla. En käyttänyt yhdistävissä saumoissa täytelankaa, sillä hyvin huovutettu kangas ei rispaannu helposti.

The gown was sewn with a thin wool thread dyed to a matching light blue shade with indigo. The seams are sewn with running stitch and felled to one side. The shoulder seams are an exception: they were sewn with back-stitch, pressed open and hemmed down to either side. I did not use a filler thred on any of these adjoining seams, since the fabric is quite heavily fulled and does not fray easily.

Viimeistely

The finishing touches  

No. D10591 (Herjolfsnes No. 60) http://www.personal.utulsa.edu/~marc-carlson/cloth/herjol60.gif

Mekon pääntien viimeistelyssä poikkesin jonkin verran Ia -tyypin löydöistä, sillä sovelsin pääntiehen Ie -tyypin löytöä D10591 (Nørlund No. 60) eli pienensin pääntietä ja lisäsin siihen napituksen pukeutumista helpottamaan. Omassa versiossani tosin on vain kolme nappia. Hihojen takasaumoissa on myös pienet halkiot, jotka suljetaan yhdellä napilla.

The finish of the neckline of the garment deviates a bit from the type Ia finds, since I adjusted the neck opening according to a type Ie find D10591 (Nørlund No. 60): I made the neckline smaller and higher, and added three buttons to make it easier to pull it over the head. The sleeves have small slits at the back seam and they close with a single button.

Kerrankin onnistuneet napinlävet! At last some buttonholes that are worth showing!

Pääntie on käännetty pellavaisella vinonauhalla ja ommeltu vaaleansinisellä pellavalangalla...

The neckline is turned with a bias cut linen strip and sew with matching pale blue linen thread...

...kuten myös hihat. Ennen hihansuiden huolittelua minun oli pakko luopua salailusta ja sovittaa vaatetta sen tulevalle omistajalle, sillä pelkäsin leikanneeni ne liian lyhiksi. Ilman kanttinauhaa ne tosiaan olisivat jääneet n. 1 - 2 cm vajaiksi. Tämä kikka kuitenkin pelasti päivän! Kalvosimen reunassa hädin tuskin näkyvät mini-pistot on tehty pellavalangalla.

... as are the sleeves. Before finnishing the cuffs I just had to break the secrecy and try it on properly, since I was afride I had cut the sleeves just a tad too short. Without the bias strip they would indeed have been just 1 - 2 cm too short. Luckily, I still had enough biascut linen and it saved the day! The tiny-tiny stab-stitches are made with linen thread.  

Hihansuu. Pellavaisen vinonauhan leveys on 15 mm. The cuff. The width of the bias cut linen tape is 15 mm.

Valmis projekti on iloinen asia!

The joy of finnishing a project!

Hämeessä on aina kivaa! We always have a good time at Hämeenlinna! Photo: © Ari Laakso

 

Kirjallisuus / Litterature


Else Østergårg, 2009. Woven into the Earth. Textiles from Norse Greenland. Aarhus University Press. Aarhus.

Lilli Franse, Anna Nørgaard and Else Østergårg,2011. Medieval Garments Reconstructed. Norse Clothing Patterns. Aarhus Univeristy Press. Aarhus.

Sarah Thursfiel, 2015. The Medieval Tailor's Assistant. Common Garments 1100 - 1480. 2nd Edition - Revised and Expanded. The Crowood Press. Wiltshire.